15. maaliskuuta 2014

Robinia pseudoacacia - valkovaleakaasia

Mustilan arboretumissa 15.7.2012 tuli bongattua monia mielenkiintoisia kasveja, joita ei aikaisemmin ole tullut vastaan tai jos on tullut, niin en ole niitä noteerannut. Yksi näistä kasveista on valkovaleakaasia (Robiania pseudoacacia).

valkovaleakaasia
Robinia pseudoacacia - valkovaleakaasia kuvattuna Mustilan arboretumissa 15.7.2012.

Eksotiikkaa pohjolaan

Valeakaasia kuulostaa kovin eksoottiselta, mutta siitä huolimatta se vain menestyy jollakin tapaa meillä Suomessakin. Mustilan arboretumin sivujen mukaan latvat paleltuvat vuosittain, mutta uusi kasvu on sitäkin rehevämpää.

valkovaleakaasia
Robinia pseudoacacia - valkovaleakaasia kuvattuna Mustilan arboretumissa 15.7.2012.


 

Talvisuojattavaa tarttui mukaan Pirilän Kukkatalosta

Sain hankittua oman yksilöni erittäin edullisesti Pirilän kukkatalosta Tuusulasta loppukesällä 2012. Hinta oli alle 15 euroa ja taimella oli pituutta kuitenkin kolmen ja neljän metrin väliin. Juuri ja juuri se pituudestaan mahtui mersuun, kun kaadoin penkit ja pujottelin latvuksen apukuskin jalkotilaan saakka. Keväällä 2013 latvuksen varjeleminen osoittautui turhaksi, sillä ystäväni ristiturpa oli käynyt teroittamassa hampaitansa runkoon niin, että jäljelle jäi vai puolimetrinen rungonpätkä. Että tuntui pahalta, mutta tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Talvisuojaukset jäi tekemättä, kun en nähnyt mökkitontilla ensimmäistäkää pitkäkorvaa koko kesänä. Ajattelen, että ei niistä harmia ole, kun eivät kerran uskaltaudu edes näyttäytymään. Toisin kuitenkin kävi ja tästä oppineena virittelelin vemmelsäärien kiusaksi metallia kasvien ympärille viime syksynä.

Uskomaton uusiutumiskyky

Jänistuhojen masentamana mietin, että se oli sen valeakaasian taru. Toivoa paremmasta loi harrastajien kommentit Facebookin Täysin pihalla -ryhmässä, että kyllä se uutta versoa alkaa työntämään, jollei ole aivan tyveä myöten saakka syöty. Näin kävikin. Tuhon jälkeen astui peliin valkovaleakaasian käsittämätön kyky uusiutua. Rungosta alkoi työntymään uusia oksia ja kesän mittaan ne venyivät pituutta kahden ja kolmen metrin välille. Kehittymistä oli mahtavaa seurailla helpottunein mielin - se ei kuollut sittenkään <3

Uutta kasvukautta odottelen valoisammalla mielellä, sillä toistamiseen en päästä Väiskiä rungon kimppuun. Syököön jotain muuta henkensä pitimiksi.


Valkovaleakaasian sukulainen kolmioka (Gleditsia triacanthos) menee hankittavien kasvien listalle. Sen verran mielenkiintoisen näköinen sekin kasvi näyttää olevan ja pitäisi menestyä vielä II-vyöhykkeelläkin.

Tarkemmat perustiedot kasvista

Arboretum Mustila
http://www.mustila.fi/kasvit/RobiniaPseudoacacia



valkovaleakaasia
Kauempaa katsottuna ulkomuoto muistuttaa kapeakasvuista
pihlajaa. Tässä taimi istutettuna 2012 ennen Väiski Vemmelsäären
talvista kyläilyä. Robinia pseudoacacia - valkovaleakaasia


 
valkovaleakaasia
Valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia) kuvattuna 2012.


valkovaleakaasia
Valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia) kuvattuna 2012.




valkovaleakaasia
Valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia) kuvattuna 2013.



valkovaleakaasi
Valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia) kuvattuna 2013.

valkovaleakaasia
Nuorien oksien piikkisyys ei tunnu jäniksen ruokahaluja
hillitsevän. Valkovaleakaasia (
Robinia pseudoacacia)
kuvattuna 2013.

valkovaleakaasia
Valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia) kuvattuna 2013.

valkovaleakaasia
Valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia) kuvattuna 2013.

valkovaleakaasia
Valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia) kuvattuna 2013.


9. maaliskuuta 2014

Kivikkokasveja kaupasta kantaen

Kun ojennat pikkusormen niin...

Kyseisellä kerralla ansaksi muodostui poikkeaminen työpäivän päätteeksi Kodin Terraan. Sinne oli saapunut juurikin rullakoittain kivikkokasveja ja muitakin perennoja. Ne muut houkutukset minä pystyin välttämään, mutta kivikkokasvien suhteen jouduin tunnustamaan heikkouteni. Kevätkuumetta, talvenjälkeistä yliannostusta valosta, raitisilmamyrkytys - sitä kaikkea yhdistettynä puutarhahulluuteen ja lopputulos näkyy tässä.

Mehitähdet ovat kiehtoneet aina ja myöhemmin mukaan ovat tulleet muutkin
kivikkokasvit.
 


Useampikaan käsi ei enää pian riitä...

Järkevästi toimien ihminen rakentaisi ensiksi istutusalueet kuntoon ja sitten suunnittelisi, mitä mihinkin hankitaan. Heräteostoksilla oleminen on hauskaa, mutta tuska alkaakin vasta sijoituspaikkojen hakemisen aikaan. Onneksi on vielä tonttia, minne mahtuu uusia istutusalueita, ja vaihteleva maasto antaa mahdollisuuksia kasvien luontevaan sijoitteluun.

Sempervivum arachnoideum
Seittimehitähti (Sempervivum arachnoideum)




Sempervivum arachnoideum
Seittimehitähti (Sempervivum arachnoideum)


Saxifraga x arendsii 'Findling'
Patjarikko 'Findling' (Saxifraga x arendsii 'Findling')

(Saxifraga x arendsii)
Patjarikko (Saxifraga x arendsii)

Sempervivum marmoreum
Marmorimehitähti (Sempervivum marmoreum)

Sempervivum marmoreum
Marmorimehitähti (Sempervivum marmoreum)


Sempervivum tectorum
Kattomehitähti (Sempervivum tectorum)

Sempervivum sp.
Mehitähti hybridi (Sempervivum sp.)

Sempervivum sp.
Mehitähti hybridi (Sempervivum sp.)
Sempervivum sp.
Mehitähti hybridi (Sempervivum sp.)
Sempervivum calcareum 'Cay'
Mehitähti 'Cay' (Sempervivum calcareum 'Cay')

Sempervivum calcareum 'Cay'
Mehitähti 'Cay' (Sempervivum calcareum 'Cay')

Sempervivum tectorum
Kattomehitähti (Sempervivum tectorum)

Sempervivum arachnoideum
Seittimehitähden (Sempervivum arachnoideum) kukinto.

Yksi kasvukausi takana ja ero kevääseen on valtava. Ne
kasvavat sittenkin, vaikka ulkomuodosta voisi olettaa, että
kehittyminen on tuskastuttavan hidasta.






Sempervivum calcareum 'Cay'
Mehitähti 'Cay' (Sempervivum calcareum 'Cay')

8. maaliskuuta 2014

Kevättä ilmassa jo naistenpäivänä 8.3.2014

Varaslähtö mökkikauteen edessä

Oheiset kuvat olen kuvannut 5.-9.5.2013. Nyt tuntuu siltä, että sipulikukat kukkivat kuukauden tai jopa kaksi aikaisemmin kuin viime vuonna. Eteläiseen Suomeen on luvattu seuraavan kymmenen päivän ajaksi kolmesta yhdeksään asteeseen päivälämpötiloja ja vain muutamana yönä mennään pakkaselle.

Kevät etenee vauhdilla ja tässä tulee väistämättä mieleen se, että pitäisiköhän avata mökkikausi ennätysaikaisessa :) Syksyllä kauden päättäjäisillä oli kylmempää loppuaikoina kuin mitä nyt on lupaillut. Pääsisinpähän nauttimaan keväästä ja sipulikukkien loistosta koko kukkimisen ajan. Muuten tässä käy niin, että kuivettuneet kukat kertovat tarinaansa, että kyllä täällä ihasteltavaakin olisi ollut, mutta etpä saanut itseäsi aikanaan liikkeelle :)

Narcissus
Narsisseja (Narcissus)





Kukkaloistoa jopa jo hangen keskellä

Sipulikukat avaavat kauden. Nopeimmat nostavat päätään jo läpi viimeisten lumenrippeiden. Aika suuri osa keväänkukkijoista oli jo olemassa kun mökin ostin. Jonkin verran olen sipuleita sitten lisää maahan tökkinyt, mutta hyvin ne tuntuvat maisemaan katoavan. Kokonaisuudessaan hankkimieni sipulien määrä lienee jossakin tuhannen ja kahden välillä. Tästäkin huolimatta sipuleita pitäisi hankkia ihan tolkuttomia määriä, jotta yleisilme olisi hollantilaiseen tapaan yhtä kukkamerta. Täytyy vain luottaa, että hiljaa hyvä tulee, kun hankkii itsestään lisääntyviä lajeja ja lajikkeita.

Tähän saakka on kyllä tullut hankittua vähän mitä sattuu, sillä haluan kokeilla kaikkea uutta ja erikoista. Keskittyminen joihinkin lajeihin on ollut kovin vaikeaa, mutta ehkä myöhemmin löytyvät ne suosikit, joita erityisesti haluan vaalia. Camassiat lienevät tällä hetkellä eniten suosiossa ja syynä on juurikin niiden myöhäinen kukkimisajankohta, jolloin varmuudella olen itsekin jo oleilemassa mökillä pysyvämmin. Hakusessa on myös erityisesti perinteisiä hyvin lisääntyviä ja tuoksuvia narsissilajikkeita.


Narcissus
Narsisseja (Narcissus)

Fritillaria imperialis
Etualalla jättilaukka (Allium giganteum) ja
taustalla oranssikukkainen Keisarinpikarililja
(Fritillaria imperialis).

vaaleanpunakukkainen kevättähti
Vaaleanpunainen kevättähti (Chionodoxa luciliae)

Posliinihyasintti
Posliinihyasintti (Puschkinia scilloides)

Satoja sipulija vaan kovin on paljasta ennen perennojen nousemista.
Oikealla alakulmassa on karstaohdakkeen (Dipsacus sylvestris)
talvehtinut lehtiruusuke.

Keijunkukka (Heuchera)
Idänsinililja (Scilla siberica) ja keijunkukan (Heuchera) alkuja.

Kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

Crocus vernus
Kevätsahrami (Crocus vernus)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

Kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

Crocus vernus
Kevätsahrami (Crocus vernus)

Iris reticulata
Kevätkurjenmiekka (Iris reticulata)

kevätsahrami
Kevätsahrami (Crocus vernus)

Posliinihyasintti
Posliinihyasintti (Puschkinia scilloides)

Puschkinia scilloides
Posliinihyasintti (Puschkinia scilloides)

kevätsahrami

Iris reticulata
Kevätkurjenmiekka (Iris reticulata)

kevätsahrami

kevätsahrami

kevätsahrami