Matka menneisyyteen - löytöjä pihalta 4.7.2012

Ihailtavaa täsmällisyyttä. Metsäpirtin multatoimitus mäjähti
juuri siihen, mihin sen toivoinkin tulevan.

Pioni (Paeonia). Lajike hukassa, tietävämmät saavat auttaa ;)

Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea).

Akileijaristeymä (Aquilegia).

Punapietaryrtti (Tanacetum coccineum) jaksaa kukkia
edelleen.

Punapietaryrtti (Tanacetum coccineum).

Akileijaristeymä (Aquilegia).

Akileijaristeymä (Aquilegia).

Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea).

Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea).

Tämä lienee tiikerililja (Lilium lancifolium).

Akileijaristeymä (Aquilegia).

Akileijaristeymä (Aquilegia).

Akileijaristeymä (Aquilegia).

Kuvamatka tontin kasvillisuuteen 24.6.2012

Alkukesän vihreys on vertaansa vailla.

Vasemmassa reunassa on pylväsmäinen kataja, jonka pyrin säästämään. Katajan takana
kasvaa siperianhernepensaita (Caragana arborescens). Kieloja (Convallaria majalis) on
vaikka muille jakaa. Nämä metsäkuuset (Picea abies) ovat saaneet toistaiseksi kasvaa,
kun antavat hyvin näkösuojaa ja kauniitakin ovat.

Eräs mieleisistä yllätyksistä oli varjolilja, (Lilium martagon). 

Jalokuunlilja, (Hosta sp.) ja ilmeisesti lehtoakileijaa
(Aquilegia vulgaris).

Jalokuunlilja (Hosta sp), suopayrtti (Saponaria officinalis),
lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) ja paljon muuta.
Taustalla kasvuaan aloittelee joku ruusukin (Rosa sp).   

Etualalla kevätkaihonkukkaa (Omphalodes verna) ja seinustalla tarha-alpia harmiksi
saakka (Lysimachia punctata).

Sananjalkaa (Pteridium aquilinum) ja jokunen taimi komealupiinia (Lupinus polyphyllus).

Akileijaristeymä (Aquilegia).

Akileija tämäkin (Aquilegia).

Porkkanamaisista lehdistä kehittyi komea kasvusto punapietaryrttiä (Tanacetum coccineum),
joka lienee edelleen tunnetumpi vanhalla nimellään
punapäivänkakkarana.

Rohtosormustinkukka, (Digitalis purpurea) on kiitollinen
kaksivuotinen perenna, joka kylväytyy jopa harmiksi saakka
hyvällä kasvualustalla kasvaessaan.

Pioni (Paeonia), jonka lajiketta en tiedä.
Kukka on kerrottu lila.

Pioni (Paeonia), lajiketta en tiedä.
Kukka on kerrottu valkoinen.

Sinikuunlilja, (Hosta sieboldiana), jonka alta pilkukaslehtinen imikkä, ilmeisesti
rohtoimikkä (Pulmonaria officinalis), taustalla kukkii pikkusydän, (Dicentra formosa).
Kuunliljan takana näkyy tähtiputken (Astrantia major) lehtiä.

Jalokuunlilja (Hosta sp), syksyä kohti tämän lajikkeen lehtien kirjavuus vähenee
lehtien tummuessa. Hämeen taimistot Oy:n hinnastossa 1935-36 mainitaan
Funkia aurea variegata, jonka olen myöhemmin saanut ja se vaikuttaa kaikin puolin
samanlaiselta kuin tämä kuunlilja.

Ison kiven ympäryksen olen istuttanut lähes kokonaan itse hankkimillani taimilla, mutta
kuvassa keskellä rehottava tuoksuvatukka (Rubus odoratus) tuli mukana kaupassa. Olen
jo päässyt maistelemaan sen marjojakin. Ne ovat vadelman tapaan syötäviä.

Pallohortensian (Hydrangea arborescens) lehdet ovat alkukesästä hienostuneen vaaleanvihreät,
lähes limenväriset.

Pallohortensiat (Hydrangea arborescens) kuvassa keskelle, oikeassa reunassa kasvaa
norjanangervoa (Spiraea 'Grefsheim').

Vasemmassa reunassa on puska syyskesällä keltaisena kukkivaa, noin kaksimetriseksi
kasvavaa perennaa, tarhapiiskua (Solidago canadensis -ryhmä),
keskellä taka-alalla on herttavuorenkilpeä (Bergenia cordifolia).

Mieleinen yllätys oli myös jo yhden tai useamman talven
ulkona menestynyt sypressi.

Akileijaristeymä (Aquilegia).

Kurjenmiekkaa, ilmeisesti saksankurjanmiekkaa (Iris germanica).

Jalokuunlilja (Hosta sp.), siperiankurjenmiekkaa (Iris sibirica) ja jotain kellokukkaa,
ehkä varsankelloa (Campanula trachelium). Se siirtyi alatontille paikkaan,
jossa saa se yrittää levitä ihan vapaasti harmia tuottamatta.

Jalokuunlilja ( Hosta sp).

Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea).

Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea).

Kaivonkansi katoaa sopivalta korkeudelta tarkasteltuna kielojen (Convallaria majalis) paljouteen.