29. maaliskuuta 2014

Puuta heinää blogin täydeltä - koristeheinät


oshimasara
Carex oshimensis 'Evergold'

Koristeheinät vievät mukanaan

Koristeheinät ovat vieneet mennessään niin kuin moni muukin kasviryhmä. Heinien laji- ja lajikevalikoima on laaja. Lajirunsaudesta löytyy kasveja monenlaiseen käyttöön. Korkeus vaihtelee aivan matalista lajeista jopa yli parimetrisiin jättiläisiin.

Kotimaisia heiniäkin kannattaa kokeilla

Tässä kohtaa kotimaisia heiniä ei sovi väheksyä, sillä moni niistä on yhtälailla koristeellinen ja käyttökelpoinen puutarhassa, kunhan vain puutarhuri oppii näkemään niiden kauneiden. Kotimaisista saroista (Carex) löytyy paljon käyttökelpoisia lajeja vaihteleviin kasvuolosuhteisiin. Samoin kastikoistakin löytyy upeita luonnonvaraisia lajeja puutarhaan, esimerkiksi metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea) on yhtälailla kaunis puutarhassa kuin luonnossakin. Puutarhan parempaan kasvualustaan päästessään metsäkastikka kasvaa todennäköisesti huomattavasti suuremmaksi kuin keskimäärin luontaisilla kasvupaikoillaan. 

Kasvualusta ja olosuhteet luontoa mukaillen

Se vara kannattaa pitää, ettei istuta heiniä liian rehevään kasvualustaan, vaan kunnioittaa niiden luontaisia kasvualusta vaatimuksia. Jo hienoinen kasvualustan säätö rehevämpään suuntaan tuo toivottua näyttävyyttä kuitenkaan huonontamatta heinän talvehtimismahdollisuuksia. Osa saroista kasvaa hyvinkin kosteilla paikoilla, joten laji kohtaisiin vaatimuksiin kannattaa tutustua tarkkaan ja sitten pyrkii sijoittamaan kasvit puutarhassa lähinnä vastaaviin olosuhteisiin. 

oshimasara
Carex oshimensis 'Evergold', oshimasara.

Kasvien siirtäminen vain maanomistajan luvalla

Kun tässä yllytän käyttämään luonnonvaraisia kasveja puutarhassa niin on hyvä pitää mielessä, että kasvien siirtämiseen metsästä, joutomailta, ojanpientareilta tai vaikkapa hylätyistä pihoista, tarvitaan aina maanomistajan lupa. Luonnosta ei saa ottaa rauhoitettuja tai harvinaisia kasveja. Harvinaisuuksien siirtämisessä ei muutenkaan ole mieltä, sillä ne menestyvät hyvin todennäköisesti paremmin paikalla, johon ovat asettuneet kuin puutarhaan siirrettynä.

 japaninsara.
Carex morrowii 'Ice Dance', japaninsara.

japaninsara.
Carex morrowii 'Ice Dance', japaninsara.

Carex morrowii 'Ice Dance', japaninsara.
 
oshimasara
Carex oshimensis 'Evergold', oshimasara.


japaninsara
Carex morrowii 'Ice Dance', japaninsara.


japaninsara
Carex morrowii 'Ice Dance', japaninsara.


Carex oshimensis 'Evergold', oshimasara
Carex morrowii 'Ice Dance', japaninsara ja Carex oshimensis 'Evergold', oshimasara.

elefanttiheinä
Miscanthus sinensis, elefanttiheinä. Lajike voisi olla 'Gracillimus',
mutta en ole siitä aivan varma.


elefanttiheinä
Miscanthus sinensis, elefanttiheinä.

Miscanthus sinensis
Miscanthus sinensis, elefanttiheinä.


elefanttiheinä
Miscanthus sinensis, elefanttiheinä.




elefanttiheinä
Miscanthus sinensis, elefanttiheinä.

 


elefanttiheinä
Miscanthus sinensis, elefanttiheinä. Ensilumi 2013.
Loppukesän hämärtyvää iltaa 2013. Heiniä, perennoja, pensaita. Töitä tiedossa
siirtojuoksutuksen muodossa, mutta tässä on alku.


28. maaliskuuta 2014

Berkheya purpurea - rusokapinsäde

rusokapinsäde
Berkheya purpurea, rusokapinsäde

Etelästä pohjoiseen

Eipä lähtökohtaisesti tullut mieleen, että eteläafrikkalainen kasvi voisi kasvaa mökkitontilla Suomessa. Näin vain kävi, kun lähtee kaikkea erikoisempaa tutkimaan reissuillansa. Rusokapinsäde (Berkheya purpurea) on lähtöisin Etelä-Afrikan vuoristoseuduilta. 

Merkittävällä kasvilla on monta löytäjää

Toisen lähteen mukaan rusokapinsäteen on ensimmäisenä kuvannut ranskalais-sveitsiläinen kasvi- ja sienitieteilijä Augustin Pyramus de Candolle vuonna 1838, joka antoi kasville nimeksi Stobaea purpurea. 

Toisaalla kerrotaan, että rusokapinsäde on saanut nykyisen nimensä hollantilaisen kasvitieteilijä Jan le Francq van Berkheyn mukaan. Nimen antoi saksalainen kasvitieteilijä Jakob Friedrich Ehrhart vuonna 1788. 

Jotenkin tämä jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu luontevammalta ja uskottavammalta minun korviini ja silmiini ;) 


Minun eteläafrikkani on Leivonmäessä

Minun ei tarvinnut rusokapinsädettä hakea Etelä-Afrikasta saakka, sillä Tommolan tilan Eija helpotti urakkaa huomattavasti kertomalla, että tämmöinen erikoisuus löytyy heidän valikoimistaan. Hiukan aikaa keskusteltuamme Eija keksi hyvin nopeasti, että minulle kasvien pitää olla mielummin piikkisiä ja ohdakemaisia, jotta pääsee kauppoihin. Minulla haussa on yleensä jotain muuta kuin perennapihojen peruskauraa, vaikka toki niitäkin kasveja hankin ja kasvatan. 

rusokapinsäde
Berkheya purpurea, rusokapinsäde

Erikoisuuksia jokaiseen makuun

Hienoa Tommolassa on myös se, että heillä harvinaisemmat, erikoisemmat kasvit ovat taimistossa omana kokonaisuutenaan, jossa niihin on helppo tutustua ja napata mieleisensä kokeiluun. Erikoisuuksien takana lienee Eijan oma kiinnostus kokeilla kaikkea erikoisempiakin lajeja.

Tommolan nettisivuilla kerrotaan, että perennakokoelmaa on laajennettu jo 20 vuoden ajan ja perennalajeja on lisäyksessä lähes 2000. Siitä valikoimasta löytyy vaativampaankin makuun aina jotakin. Tämän jouduin toteamaan omakohtaisesti, kun viimein sain poikettua valtatieltä sivuun. 



Toinen pakollinen pysähtyminen Tommolan kulmilla on Karoliinan Kahvimylly. Kerran siellä käyneenä, ohi ei kertakaikkiaan pääse. Aina iskee yllättävä välipalan tarve, yleensä vielä sekä suolaista että makeaa :) 

Pitkää ikää kädet ja jalat ristissä toivoen

Rusokapinsäteen sanotaan olevan pitkäikäinen perenna. Se on sukunsa noin 75 lajista ainoa purppuran lilakukkainen laji. Suurin osa suvun lajeista on keltaisia ja muutamat ovat valkokukkaisia. 


Kokemuksia ei ole ehtinyt vielä kertymään. Kasvi viettää nyt ensimmäistä talvea puutarhassani ja toivon, että se nyt keväällä lähtee kasvuun ja kukkii vähintäänkin muutamalla kukalla viime kesän tapaan.

Google kuvia Berkheya purpurea



Berkheya purpurea
Rusokapinsäde, Berkheya purpurea. Ehkä jo ensi kesänä saan napattua  avonaisesta 
kukastakin kuvan.



 

26. maaliskuuta 2014

Kivikkopuutarhan kasveja


Sedum rupestre 'Angelina' / Sedum reflexum 'Angelina'
Sedum rupestre 'Angelina' / Sedum reflexum 'Angelina',
kalliomaksaruoho 'Angelina'. Taustalla Juniperus squamata
'Blue carpet', sinikataja.

kalliomaksaruoho 'Angelina'
Sedum rupestre 'Angelina' / Sedum reflexum 'Angelina',
kalliomaksaruoho 'Angelina'

isorikko
Saxifraga hostii, isorikko.

kattomehitähti
Sempervivum tectorum, kattomehitähti.

mehitähti
Mehitähtiä, Sempervivum sp.

kattomehitähti
Sempervivum tectorum, kattomehitähti.

kattomehitähti
Sempervivum tectorum, kattomehitähti.

hopeakurho
Carlina acaulis, hopeakurho

maksaruoho valkoinen
Sedum sp, maksaruoho, valkoinen.

22. maaliskuuta 2014

Dipsacus fullonum - laidunkarstaohdake

Dipsacus fullonum
Laidunkarstaohdake, Dipsacus fullonum.
Laidunkarstaohdakkeen (Dipsacus fullonum) tulin hankkineeksi muistaakseni Aaprotin loppuunmyynnistä Taivassalosta. Sieltä tarttui paljon muitakin perennoja mukaan. Ostospaikkana Aaprotti oli mukava ja pihan näytepuutarhasta löytyi tarpeen mukaan varttuneempia kasviyksilöitä arvioitavaksi ja ostopäätöstä helpottamaan.

Hankintoja loppuunmyynnistä

Saimme ystävän kanssa kuulla tulevasta loppuunmyynnistä muutamaa viikkoa ennen myyntipäivää käydessämme Aaprotissa taimiostoksilla.

Mitä tekee kasviharrastaja, joka tietää loppuunmyynnin olevan tulossa, jossa hinnat edullistuvat? Luonnollisesti hän päätyy ajatuksissaan siihen, ettei voi ottaa riskiä, että joku herkku olisikin myyty loppuun ennen alennusmyynnin alkua. Minkä käteensä saa, on parempi ottaa mukaansa heti, koska muutenhan voi jäädä ilman.

Näinhän se toimi ja hyvin toimikin. Molemmilla keikoilla lopputuloksena oli auton täydeltä kasveja mökille viemisiksi. 


Laidunkarstaohdake
Laidunkarstaohdakkeen talvehtinut lehtiruusuke. Leveyttä ruusukkeella on tässä
reilut puolimetriä ja se vielä kasvoi noin metriin. Kuvattu 5.5.2013.

Laidunkarstaohdake
Sama yksilö kuvattuna 16.6.2013.

Suomen suurin laidunkarstaohdake?

Karstaohdake on kaksivuotinen. Ensimmäisen kasvukautensa se kasvattaa lehtiruusuketta ja toisella kasvukaudella ruusuke alkaa venymään pituutta. Korkeuden sanotaan jäävän noin puoleen toista metriin, mutta tämän ensimmäisen yksilön kohdalla tuo ei pitänyt paikkaansa, vaan korkeutta tuli tuplasti enemmän. Lopullinen korkeus oli jossakin kolmen ja neljän metrin välillä.

Miljoona, miljoona, miljoona laidunkarstaohdaketta

Laidunkarstaohdake pääsi osittain kylväytymään kasvupaikalleen, joten minulla on odotettavissa runsaasti jälkikasvua tänä keväänä. Muutama voimasana pääsi suustani, kun huomasin näin tapahtuneen. Olisin halunnut hallita tilannetta, ettei lopputuloksena ole kymmeniä ja satoja taimia liian tiheässä ja viemässä kasvutilaa ympäröiviltä kasveilta. Pitänee siirrellä taimia jonnekin muuallekin kasvamaan tai sitten jakaa niitä harrastajille, mikäli kiinnostusta kasvia kohtaan löytyy. Suosittelen miettimään kasvupaikan tarkoin, jotta kasvin voi antaa vapaasti kylväytyä kasvupaikalleen. Perennapenkki ei ole välttämättä paras paikka kasvattaa tätä kasvia.

Laidunkarstaohdake on helppo siemenkasvatettava

Olin ehtinyt jo aikaisemmin hankkimaan karstaohdakkeen siemeniä ja ne itivät 110%. Lehtiruusukkeet eivät ehtineet venyä ensimmäisellä kasvukaudella lähellekään tämän ensimmäisen yksilön mittoja, joten jos ja kun nämä alkavat kasvattaa kukkavarsia, niin oletan, että lopputuloksena on paljon pienempiä ja matalampia yksilöitä. Voi olla, että pysytään helpostikin alle puolessatoista metrissä, jota normaalikorkeudeksi lupaillaan. 

Dipsacus fullonum
Laidunkarstaohdake (Dipsacus fullonum) venyi kesän mittaan pituutta
yli kolmeen metriin. Syynä lienee Metsäpirtin multa, jossa on potkua.

Dipsacus fullonum
Kukinnot ovat kauneimmillaan heti kukinnan alussa ja kukkimisen
päätyttyä, jolloin jäljellä on puhdas siemenkota, jonka voi vaikkapa
kuivattaa sidontakäyttöön. Laidunkarstaohdake (Dipsacus fullonum)

Dipsacus fullonum
Kukintojen muoto vaihtelee koon mukaan.
Laidunkarstaohdake (Dipsacus fullonum).

Dipsacus fullonum
Kimalaiset viihtyivät hyvin ohdakkeen kukissa.
Laidunkarstaohdake (Dipsacus fullonum).

Dipsacus fullonum
Kauneutta riittää ilman kukkiakin.
Laidunkarstaohdake (Dipsacus fullonum).



17. maaliskuuta 2014

Cotinus coggygria - peruukkipensas, ei jätä kylmäksi

Cotinus coggygria
Cotinus coggygria, peruukkipensas.

Dame Edna, kuka muu muka

Peruukkipensas (Cotinus coggygria) saa nimensä kukinnoista, jotka muistuttavat ulkomuodoltaan peruukkia varsinaisen kukkimisen jo mentyä ohi.

Väri on sen verran huomiota herättävä, että harva rohkenee tämän sävyiseen peruukkiin tarttua tai ensimmäistäkään ei vielä ole tullut tähän ikään saakka vastaan kadulla :) Ehkä Dame Edna Everage voisi tätä peruukkia käyttää, jollei olisi hurahtanut vielä enemmän lilaan taittuviin suortuviin. 

 

Kahta peruukkia rikkaampi elämä

Olen kahden peruukkipensaan onnellinen omistaja. Toivottavasti näin on edelleen myös tämän hankalan talven jälkeen.

Ensimmäisen, jo useamman talven eteläisessä Suomessa talvehtineen yksilön sain myöhään syksyllä 2012 ystävältäni, joka joutui luopumaan rakkaudella vaalimastaan puutarhasta. Peruukkipensaan siirtoajankohta oli todella myöhäinen, sillä ensilumi satoi päivän parin sisällä kasvin siirtämisestä. Juuristo oli siirtäessä pieni ja kovin epävarmalta tuntuivat talvehtimismahdollisuudet sillä hetkellä. Niin vain kuitenkin kävi, että "peruukki" alkoi keväällä pörhistymään aikaisempien vuosien tapaan.


Kun tulee se tunne, ettei ohi pääse...

Toisen yksilön hankin kesällä 2013 Kontulan Muhevaiselta keikalta, jonne minun ei koskaan pitänyt edes ystäväni kanssa lähteä. Tätä käy varsin usein, kun kyseessä ovat puutarhamyymälät. Tätä edesauttaa myös se, että autollani on oma tahto. Sen ratti kääntyy aina ihan itsestään puutarhamyymälöiden suuntaan. Kovin harvinaista on se, että myymälöiden ohi pääsisin poikkeamatta silmäilemään valikoimaa. Näin kävi tälläkin kertaa ja peruukkipensas tarttui kainaloon, kun en millään päässyt puskan ohitse. Tai pääsin minä kerran, mutta pakko oli palata takaisin.  Eihän se mikään halpa ollut, muistaakseni karvan alle neljäkymppiä, mutta ulkomuoto ja väri oli jotain niin käsittämättömän hienoa. Vasten aurinkoa katsottuna lehdet ovat kuin liekeissä. Sävy on jotain sanoin kuvaamattoman hienoa ja se vaihtuu koko ajan tuuleen liikuttaessa lehtiä. Ehkä kuvista tavoittaa edes häivähdyksen tätä hienoutta.


peruukkipensas
Ensimmäinen peruukkipensaani (Cotinus coggygria).

Erityisen valveutunut asiakas

Tuon kertaiseen Muhevaisen keikkaan liittyy eräs hauska sattuma. Olin napannut peruukkipensaan jo kärryyn ja sen lisäksi kärryssä oli ainakin yksi koristeheinä. Taisi olla jokin elefanttiheinän (Miscanthus sinensis) lajike. Sen enempää ympärillä pyöriviin muihin asiakkaisiin huomiota kiinnittämättä jatkoin kasvien valitsemista, kunnes tajusin vilkaista ympärilleni vain nähdäkseni lisää ystäviä. Puutarhaharrasjat kohtaavat mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Helsingissäkin lännestä lähdetään itään kasvien perässä. Muutenhan tätä liikehdintää ei tapahdu kuin pakon edessä, jos sittenkään :) Tämä ystäväni sanoi kiinnittäneensä kasvikärryjen sisältöön huomiota, että onpa erityisen valveutunut asiakas, kun on ostamassa koristeheiniä ja vielä peruukkipensaankin. Saatiin hyvät naurut, ja samalla muistutus siitä, että ei kannata koko aikaa kulkea vain nenä maassa kasveja tutkien.

peruukkipensas
Cotinus coggygria, peruukkipensas. Ensimmäinen edelleen.

Naapureillekin iloa

Niin huomiota herättävä sävy lehdissä on, että mökkinaapurikin huomasi hetimmiten uuden väriläiskän istuksissa. Pensaan sijainti on heidän mökkinsä keittiön ikkunasta iltapäiväauringon suuntaan, jolloin väri näyttäytyy keittiöstä käsin juuri parhaimmillaan vasten valoa tarkasteltuna. Näin sitä tulee tehneeksi puutarhaa rakentaessa hyvää muillekin kuin vain itselleen. Tämän hankinnan jälkeen sain toiveen istuttaa muutakin punertavalehtistä pensasta heidän näköpiiriinsä. Voihan se olla, että heidän toiveensa vielä toteutuukin.
 
Cotinus coggygria, peruukkipensas. Ensimmäinen edelleen.

Cotinus coggygria, peruukkipensas. Ensimmäinen edelleen.

Cotinus coggygria 'Grace'
Toinen hankinta, punaperuukkipensas, Cotinus coggygria 'Grace'.

Cotinus coggygria 'Grace'
Punaperuukkipensas, Cotinus coggygria 'Grace'.

Cotinus coggygria 'Grace'
Punaperuukkipensas, Cotinus coggygria 'Grace'.

16. maaliskuuta 2014

Imikkä 'Majesté', puutarhan valopilkku

Pulmonaria 'Majesté'
Pulmonaria 'Majesté' vaaleine lehtineen.
Imiköitä (Pulmonaria) on useaa eri lajia ja lajikketta. Lehtoimikkä (Pulmonaria obscura syn. Pulmonaria officinalis subsp. obscura) on ainoa luonnonvaraisena Suomessa kasvava imikkä. Sitä minulla ei vielä puutarhassa olekaan kasvamassa.  

Imikät kukkivat varhain keväällä, jonka jälkeen lehdet kehittyvät näyttäväksi ruusukkeeksi tai tiheämmäksi kasvustoksi lajin ja lajikkeen mukaan. Imikät ovat helppoja kasvatettavia, kunhan eivät joudu suoralle paahteelle alttiiksi, sillä se voi vioittaa lehtiä ja vähentää kauneusarvoja.

 

Varjon ja puolivarjon kasveja

Imiköille suositellaan kasvupaikaksi puolivarjoa tai varjoa. Itselläni nämä ovat kasvaneet varjosta aurinkoon. Aurinkoisimmissa ja kuivimmissa paikoissa kauneus ei ole päässyt parhaalla mahdollisella tavalla esille. Etenkin vaalealehtien lajike 'Majesté' tuo puutarhan hämäriin kulmiin valoa lehdillään ja se on muutenkin niin poikkeuksellinen kasvi, että ei voi kuin hämmästellä, ettei se ole nykyistä suositumpi suomalaisissa puutarjoissa. Ehkä se ei vielä ole saavuttanut tunnettuutta muualla kuin puutarhaharrastajien joukossa.   

Lisätietoa Pulmonariosta


Wikipedia

LuontoPortti.com


imikkä
Pulmonaria 'Majesté'? Pieni epäilys on tämän lajikenimestä, kun on kovin
kirjava lehdiltään.

imikkä
Pulmonaria 'Majesté' vasemmalla.

imikkä
Pulmonaria 'Majesté'
rohtoimikkä
Pulmonaria officinalis, rohtoimikkä.

rohtoimikkä
Pulmonaria officinalis, rohtoimikkä.